Olemme pyytäneet puhujaksi yhteiskuntatieteen tohtorin Hellä Neuvonen-Seppäsen, joka on tutkinut sosiaalipsykologian väitöskirjassaan Karjalan valot ja varjot: siirtokarjalaisuus evakon lapsen elämässä ja muistoissa sitä, mitä karjalaisten evakkojen lapsille on siirtynyt karjalaisuudesta ja evakkojen sodanaikaisista ja sodan jälkeisen sopeutumisajan kokemuksista. Viime keväänä julkaistiin väitöskirjan pohjalta kirjoitettu tietokirja Evakkojen perilliset: keitä me olemme, minne me kuulumme.

Lapinlahti on Neuvonen-Seppäselle rakas paikka, sillä hänen äitinsä Aleksandra (Sanni) Neuvosen os. Poralin perhe evakuoitiin jatkosodan aikana Lapinlahden Alapitkälle Heikkilän perheeseen. Lapinlahdelle evakuoitiin enimmäkseen Salmin Kirkkojoelta, jossa Poralin perhe oli asunut monta sukupolvea. Tutkimuksessa on haastateltu Olavi Poralia, jonka perhe myös evakuoitiin Alapitkälle. Haastatelluista evakkojen lapsista seitsemällä on sukujuuria Salmissa.

Karjalaisuuden tunteiden ja karjalaisten tapojen lisäksi erityisesti Neuvonen-Seppästä on kiinnostanut, miten ja millaista tunnetaakkaa evakkojen lapsille on siirtynyt ja millaisilla keinoilla näistä mahdollisista tunnetaakoista on selvitty. Hän kertoo juurettomuudesta, kaipuusta jonnekin tai uupumukseen saakka muiden miellyttämisen halusta. Hän kertoo myös lasten luovuudesta ja kekseliäisyydestä, joita ominaisuuksia he ovat perineet evakkovanhemmiltaan.

ASUTUSMUSEON KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET

Viimeinen opastettu museokierros klo 16.00

KLO 17.00 Puimalakahviossa Muurinpohjalettuja ja itsetehtyjä karjalanpiirakoita

18.00 Säveliä Karjalan kunnailta ja Suomen suvesta: piano, kantele ja laulu Yhteisömuusikko Susse Mattila esiintyy ja laulattaa

Mureen kirjeitä ja sisarusten elämää – haastateltavana "Mure-tohtori" Hannu Heikkilä. Asutusmuseon emäntä Minna Väisänen haastattelee FT Hannu Heikkilää, joka teki tohtorin väitöskirjansa Asutusmuseon alkuperäisasukkaiden Anni ja Yrjö Mureen sekä heidän sisarustensa välisestä kirjeenvaihdosta. Mureen kirjeet valottavat perhetason aikalaiskokemuksia monivivahteisesti 1930-luvun lopulta 1970-luvulle saakka. Myös yleisö voi esittää kysymyksiä Mure-tutkijalle.